Paraisten kaupunki
Suomen kaupungeista Parainen on ainoa, joka rajoittuu kokonaan veteen. Kaksikielinen Parainen sijaitsee Turunmaan saaristossa mikä tarjoaa kaupungille keskeisen sijainnin talousalueella ollen lähellä naapurimaita. Asutusta Paraisilla on ollut jo kauan, mm. kaupungin harmaakivikirkko on rakennettu jo 1300-luvulla.
Tietoa Paraisten kaupungista
| Perustettu | 1977 | |
|---|---|---|
| Väestö | 12 072 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 274,27 km2 | |
| Maapinta-ala | 273,17 km2 | |
| Vesipinta-ala | 1,10 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 44 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,50 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 1,00 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Folke Öhman | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.parainen.fi | |
| Sähköposti | paraisten.kaupunki@parainen.fi |
Paraisten sijainti
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Paraisten historia
Vanha Malmi oli Paraisten sydän
Paraisten harmaakivikirkon eteläpuolella sijaitseva Vanha Malmi muodostaa Paraisten historiallisen keskustan. Se toimi entisaikaan kauppapaikkana ja on nykyisin hyvin säilynyt puutaloalue.
Vanhan Malmin puurakentamisperinne syntyi luultavasti jo 1200- ja 1300-luvuilla kirkonrakentajien vaatimattomien asumusten myötä. Sen jälkeen kirkkoa ympäröivät rakennelmat ovat muuttuneet useasti.
Harmaakivikirkko rakennettiin 1300-luvulla. Agricola-kappelin länsiosa on kirkon vanhin osa, ja se on todennäköisesti peräisin 1200-luvulta. Kivikirkko ja sen kuori ja holvi koristeluineen olivat valmiita viimeistään 1486, sillä tämä vuosiluku on luettavissa kirkon seinämaalauksista. Paraisten kirkko mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisiä kertoja vuosina 1329 ja 1338.
Vanhan Malmin tiheä yhdyskuntarakenne on luultavasti perua 1700-luvun viimeisten vuosikymmenten vilkkaasta rakentamisesta. Monen rakennuksen ulkoaua on kuitenkin myöhemmin muutettu. Kujien varsilla voi edelleen nähdä sekä yksinkertaisia, 1700-luvun rakennusperinnettä edustavia taloja että 1800-luvulla rakennettuja kaupunkitaloja.
Kirkkosalmi kulkuväylänä
Ålönsaaren ja Kirkkosaaren välillä on oletettavasti ollut tärkeä kulkuväylä niin kauan kuin Turunmaan saaristossa on ollut asutusta. Paraisten kirkon sijaintia voidaan pitää merkkinä Kirkkosalmen aikaisemmasta merkityksestä. Alun perin pitkää salmea halkoneelle niemelle rakennettu kirkko oli näkymä, joka kohtasi kaikkia pitäjän läpi kulkeneita.
Maanmittari Hans Hanssonin Ålönsaaresta ja Kirkkosaaresta vuonna 1661 piirtämästä kartasta käy ilmi, että Kirkkosalmi oli melko leveä mutta oletettavasti jo tuolloin matalahko. Paraisten historiassa mainitaan lautta, joka ylitti Kirkkosalmen jo vuonna 1620. Samalla paikalla sijaitseva silta mainitaan ensimmäisen kerran 1685.
Vuoden 1711 tienoilla silta oli erikoinen, sillä sen keskiosan muodosti ponttoni. Veneet saattoivat kulkea salmessa, kun ponttoni siirrettiin syrjään. Tuolloin kuitenkin todettiin, että Kirkkosalmi oli niin matala, etteivät isommat laivat voineet kulkea siitä. Vuonna 1746 Kirkkosalmen läpi pääsi Bläsnäsiin ainoastaan tulvavesien aikaan.
Kirkkosalmi muuttui ajan mittaan aina vain matalammaksi, ja Paraisten kunnallisvaltuusto käsitteli asiaa useaan otteeseen. Toiset halusivat ruopata väylän, kun taas toiset halusivat täyttää sen. Asiasta tuli vaikea pala kunnallisvaltuustolle, ja kumpikin leiri muodosti painostusryhmiä asiansa ajamiseksi. Ryhmien toiminta oli aatteellista, ja ne keräsivät varoja järjestämällä juhlia.
Ajan mittaan ruoppausvaihtoehto voitti, kun lopulta ruoppauksen todettiin olevan edullisin vaihtoehto. Ruoppaustyöt saatiin lopuun alkukesästä 1934. Kirkkosalmesta tuli 16 metriä leveä eteläosistaan ja vähän kapeampi pohjoisesta. Kirkkosalmi vihittiin suuressa kansanjuhlassa 1. heinäkuuta 1934.